Sivun näyttöjä yhteensä

7.12.2015

Hiljaisuus on pahin huuto

Pitkästä aikaa taas täällä!
Aikaa on kulunut ja mieli muuttunut useita kertoja. Ajoittain olo on jo todella hyvä ja en edes lähes tiedä mitä meinaa masennus, ajoittain kuitenkin sotkeennun taas syvimpiin pohjamutiin ja kärsin.
En ole aikoihin kirjoittanut, koska olen ollut niin kovassa elämän pyörityksessä että en ole kokenut olevani kykenevä kirjoittamaan mistään. On ollut muuttoa uudelle paikkakunnalle, opiskelujen aloittamist, uusia ystäviä ja vanhojen menettämistä, sukulaisten menettämistä ja paljon muuta.
Nyt olen kuitenkin tässä ja koen voivani melko hyvin.

3.4.2015

milloin tämä loppuu

 


                                                    -mua sattuu-
                                                    -mua ahdistaa-
                                                    -mua itkettää-
                                                    -mua masentaa-
                                                    -mua pelottaa-




22.1.2015

Onko missään enää mitään järkeä?



                                 Enää en vain jaksa, olisi parempi kun en
                    olisi täällä Maan päällä vain pilaamassa
                    muiden ihmisten elämää." Toi sun päivit-
                    täinen negatiivinen asenne alkaa pikku-
                    hiljaa vituttaa, ei tommosta jaksa kattoo
                    päiväst toisee... " Hyvää puhuu asioista,
                    joista ei mitään tiedä. En ole päivittäin
                    leveä hymy naamallani, koska kärsin masen-
                    nuksesta. Mitä sitten? Ei tarvitse katsel-
                    la negatiivista naamaani, jos ei kiinnos-
                    ta. Mene vain, Olen tottunut, että jään
                    aina yksin, kaikkien muiden ulkopuolelle.
                    Ei minua enää kiinnosta onko minulla ka-
                    veria, joka vain valittaa minusta ja käy-
                    töksestäni. Macklemorea lainaten " kipu
                    muuttaa ihmistä ". En ole vieläkään ker-
                    tonut parhaille kavereilleni, että minul-
                    la on diagnisoitu masennus, joka on muut-
                    tanut minua ihmisenä. Eivät he kuitenkaan
                    ymmärtäisi, epäilisivät vain, että haen
                    haen huomiota. Kun ei kenellekkään puhu,
                    ei tule ainakaan väärinkäsityksiä.